Pyöräily Kuopiossa

Pyöräily Kuopiossa on kuopiolaisten pyöräilijöiden ja erityisesti hyötypyöräilijöiden blogi. Kerromme pyöräilystä Kuopiossa ja toivottavasti kehitämme jutuillamme Kuopiota myös pyöräilykaupunkina.

tiistaina, toukokuuta 14, 2013

Pyöräilytapahtumassa ja pyöräilyviikon avajaisissa Kuopiossa oli paikalla laskelmien mukaan 115 pyöräilijää, mahdollisesti vähän enemmänkin. Tuo on siis tavoitteena kaksinkertaistaa vuonna 2014. Myöhemmin tähän tulee kuvia tapahtumasta.


torstaina, huhtikuuta 18, 2013

"Kuinka monta pyöräilijää mahtuu Kuopion torille?" on tapahtuma, jossa siis katsotaan kuinka monta pyöräilijää mahtuu Kuopion torille. :D Tule paikalle polkupyörällä, kypärä päässä ja liikennesääntöjä noudattaen!

Tapahtumassa on toimintaa klo 13-15 välillä:
-Liikenneturvan teltta klo 13-15 ja mehua tarjolla kypäräpäisille
-klo 14-14.30 lasketaan montako pyöräilijää on Kuopion torilla!
-polkupyöräpoliisit
-pientä huoltoapua
-yksipyöräisiä, nojapyöriä, mahdollisesti tandem jne.
-CycleChic-valokuvausta

http://www.poljin.fi/suomipyorailee
Suomi Pyöräilee -kampanja
Pyöräilyviikko 11.-18.5.2013
Valtakunnallista pyöräilyviikkoa vietetään jo 23. kertaa!

Tulosta tästä julistetta ja vie se johonkin sopivaan ja näkyvään paikkaan (työ- ja opiskelupaikka, lähikaupan ilmoitustaulu jne.):
https://docs.google.com/file/d/0B44RIWNI_-KmSFE1anJsenhSam8/edit?usp=sharing

Kuopiolaista pyöräilykeskustelua löytyy:
https://www.facebook.com/groups/5674262758/

Täältä löydätte minne tapahtuman mainoksia on jaettu:
http://goo.gl/maps/wfTEG
Jos teitä kiinnostaa jakaa mainoksia tulostakaa niitä tuosta ja pistäkää infoa tapahtuman seinälle minne olette jakaneet.

tiistaina, helmikuuta 26, 2013

Puijonkadulle kävely ja pyöräkaista erotettuna vai sekamelska?

Mitäköhän kaupunkirakennelautakunta päättää huomenna 27.2. Puijonkadun pyöräväylästä? Asiassa on kaksi lautakunnan jäsentä ollut minuun yhteydessä. Monesti ajatellaan, että firmat menee nurin kun ihmiset eivät pääse autolla kaupan eteen pysäköimään autonsa. Entäs jos pyöräilijöitä tulisi kaupan eteen vaikkapa hyvällä kunnossapidolla ja asiallisella pyöräpysäköinnillä? Eikö pyöräilijät ole maksavia asiakkaita? Heitä muuten mahtuu yhdelle pyöräpaikalle 8-12 kpl sen yhden autokuskin sijaan ja heidän vaihtuvuutensa pysäköintipaikasta on paljon suurempi. Käytännössä autoilija jättää autonsa eteen pysäköintiin vaikka kävisi ihan muissa kaupoissa "kun nyt on vain sattunut löytämään paikan". Pyöräilijä vaihtaa pysäköintipaikkaa siirtyessä toiseen kauppaan. Miksi pysäköintipaikkoja jätetään erittäin lähelle toriparkkia johon kaupunkikin on investoinut suuren summan?




Miksei sitten rännikadut käy Puijonkadun pyöräväylän (ilman autopaikkoja) korvikkeeksi? Yksinkertaisesti siitä syystä, että niille on tuossa tapauksessa aina vaikea päästä ja niille on montaa muuta liikkujaa. Reitti Puijonkadulta Myllykadulle on yksinkertaisesti vaikea, Suokatu on vaarallista ylittää ja seuraavan risteyksen näkymä on huono. Myllykadulta Asemakadulle ei saa ajaa ja jalkakäytävä on siellä niin kapea, että siihen ei saa edes pyörätietä. Pitäisi mennä Asemakadun ajotielle, jossa on syvät polanteet ja iso liikennemäärä. Lisäksi kunnossapidon taso vaihtelee ja välistä on lumikasa keskellä tietä. Kuka autoilija olisi hiljaa, jos aamulla työmatkalla keskellä tietä olisi lumikasa? Tästä syystä rännikadut eivät ole vaihtoehto.




Pääasiallinen kysymys on siinä, että miksi pyörällä pitää aina kiertää ja mutkitella? Pyöräilyn edistäminen vaatii turvallisuuden ja nopeuden kasvattamista erityisesti ruutukaava-alueilla. Näin on nostettu mm. Tanskassa pyöräilyn kulkumuoto-osuutta. Ongelmakohdat numeroituna, jos joku haluaa vastauksen, että miksei rännikatuja voisi käyttää 1) reitillä ei ole pyörätietä ja ylimeno on kyseisessä kohdassa Asemakadun rautatien puolelle mahdotonta. 2) kyseinen risteys on ahdas, siinä kulkee hotellin henkilökunnan ja asiakkaiden autot ja jalkakäytävä on jo tätä nykyä kapea eli siihen ei saa pyörätietä. 3) Myllykadun risteys Hapalähteenkadulle on näkymältään ahdas eli autot tulee risteykseen todella varkain ja osa käyttää kyseistä reittiä oikopolkuna. Lähellä on myös talonyhtiön autoparkin sisäänkäynti. Todennäköisesti Myllykadulle tulee vielä vilkasliikenteistä yritystoimintaa joka tarvitsee parkki- ja lastaustilaa. 4) Suokadun ylitys on vilkas autojen suhteen, koska se on yksi pääkaduista poikittaisliikenteessä. Autot menee sitä pitkin mm. Niiralaan ja Savilahden suuntaan kuten myös Puistokadulle jne. Liikennevaloja siihen ei saa, koska se tukkisi pääkatujen liikenteen. 5) kääntyminen on erityisesti talvella vaikeaa, koska kyseisessä kohdassa on liikennettä sekä henkilöautojen että linja-autojen muodossa. Samat rännikadun ongelmaseikat pätevät myös oikealle puolelle Puijonkatua olevaan rännikatuverkostoon.



Puijonkadussa on kyse pyöräilyn valtatiestä ja tämä pohjautuu torin ja matkakeskuksen sijaintiin. Miksi pyöräilijän pitäisi ajaa kyseisessä kohtaa rännikaduille väärin pysäköityjen autojen, huonosti talvikunnosapidetylle reitille ja risteys- ja sulamisvesipolanteisiin. Keskitytään yhteen hyvää reittiin jolloin kunnossapito on mahdollista pitää hyvällä tasolla ja lisätään sitä kautta keskustan pyöräilyä, sen nopeutta ja turvallisuutta ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta. Alla kuva sulamisvesipolanteesta joka voi olla sekä tien suuntaisesti että poikittain. Yksi hyvä puoli pysäköintipaikattomuudesta on se, että talvikunnossapito helpottuu ja halpenee huomattavasti.

Polanteella leveyttä 20cm ja korkeutta saman verran 20cm. Mukava oli nähdä kuinka moni vaikkapa pyöräteistä vastaavista virkamiehistä tai kaupunkirakennelautakunnan jäsenistä ajaisi tästä yli.


Miksi pitää aina ajaa mutkille kun on pyöräilijä? Puijonkadusta on tulossa hyvin selkeä pääväylä pyöräilijälle. Se, että pääväylän pitää olla toisistaan selkeästi erotettu kävely- ja pyöräkaista on tarpeellinen yksinkertaisesti siitä syystä, että muuten jalankulkijat ja pyöräilijät sekoittuvat ja kummallakin on turvatonta yhteisellä väylällä. Erotettu pyöräväylä on nykyaikaa ja pyöräilysuunnittelun tulevaisuus. Tämä taas johtuu siitä, että pyöräilijän ja kävelijän nopeusero voi olla jopa 20-30km/h:ssa.

Mitä enemmän jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, sitä elävämpi keskusta ja sitä suurempi liikevaihto. Ei pitäisi sortua enää pikkukaupunkimaisuuteen liikennesuunnittelussa. Parkkipaikka hyvin harvoin kaupan edessä tarkoittaa sitä, että asiakas tulee siihen autolla.

Jos katsot tätä linkin kuvaa, niin se kertoo hyvin mistä historian kulusta haluan pois:
http://www.copenhagenize.com/2013/01/a-short-history-of-traffic-engineering.html

sunnuntaina, helmikuuta 24, 2013

Pyöräpysäköintia Kuopion malliin - OMA LAPIO MUKAAN!

Tein tänään pitkän kierroksen ympäri kuopiolaisia pyöräpysäköintipaikkoja ja ainoastaan pari pyöräpaikkaa oli kunnossa.
Rautatieaseman pyöräpysäköinti täynnä lunta. Kaupunki lienee hoitaa aluetta vai Liikennevirasto?
Rautatieaseman pyöräpysäköinti täynnä lunta.

Rautatieaseman edusta lumitilanne oli kohtuullinen.


Osa rautatieaseman pyöristä toki oli lumessa.

Lipputangoille oli kaupungintalon edessä tehty lumiväylät, mutta....

vieressä oleva pyöräpaikka oli täyttynyt lumella ja isoilla jääkimpaleilla joiden sekaan en olisi parkkeerannut pyörääni.

Matkailuinfon pyöräpaikka taisi olla niillä sijoillaan mitä koko talven. Pyörämatkailuako tähän maakuntaan?

POPpankki ei taida tykätä pyöräasiakkaista?

Eikä raha-automaattiyhdistyskään?

Anttilan takana tilanne oli sama vaikka monet käyvät siellä pyörällä ostoksilla.

Melkoisen lumivallin takana oli Anttilan sivulla oleva pyöräparkki.

Sivistyksen tyyssijan???? Savon sanoman pyöräparkki oli kyllä työntekijöiden pyöriä täynnä, mutta niin oli luntakin. Osa lie romupyöriä.

Entisen K-kaupan pyöräparkki oli lunta täynnä.

Savon sanomien sivuparkki lunta täynnä.

Kirjastokadulla löytyi yksi paikka, jos näytettiin pitävän huolta.

Entisen Citymarketin pyöräpaikoille oli turha yrittää ilman lapiota. Vieressä oleva sisäänkäynnin edessä oli sitten pyöriä luvattomilla paikoilla vaikka kuinka paljon. Mitäköhän olisi tapahtunut esimerkiksi palokunnan tullessa paikalle?

Amarillon edessä taisi pilkistää myös pyöräpaikka. Kuopion vilkasliikenteisimpiä pyöräkatuja ja kaikki paikat lumen alla.

Tällä kohdin oli pyöriä niin paljon, että ne nostettiin penkan päälle ja lumi oli tallautunut kyseiseltä kohdalta kovaksi. Pian tuossa sellainen liukas jääpolanne jonka päällä pitää pyörällä yrittää killua?

Hienon näköinen pyöräpaikka noin periaatteessa, mutta ikävän paljon lunta.

Ei mene Sokkarin pyöräpaikoillakaan kovin hyvin talon takana. Onneksi vieressä on vähän parempi pyöräpaikka katoksella, mutta kyllä näillekin paikoille on määrällisesti tarvetta.

Ainoat pisteet kaupungille pyöräpaikoista tulee kirjaston edestä.

Hyvä esimerkki siitä kuinka jossain määrin parannetaan pyöräilijöiden asemaa talonyhtiöissä. Ovia on myös leveämpiä kuin 80cm. Olisiko tämän voinut viedä kattaa?

lauantaina, helmikuuta 23, 2013

Keskustan liikenteessä on useampia ongelmakohtia. Seuraavissa kuvissa on joitain ongelmakohtia joihin pitäisi saada ratkaisua. Yksi ongelmakohdista näkyvyyden suhteen on Puistokadun ja Niiralankadun kulmaus. Siinä risteyksen vieminen eteenpäin ja pyöräväylän muuttaminen suoremmaksi voisi olla yksi ratkaisu. Yksi olisi liikenne/pyöräpeili liikennemerkkiin nostettuna.
 





Tässä laajempi katsaus niistä ongelmakohdista mitä keskustassa on pyöräilyn suhteen. Yhtenä isona kehittämisen kohteena on Tulliportinkadulta tapahtuva liikenne kohti Haapaniemeä ja Väinölänniemeä. Lisäksi on useampia ympyröityjä kohtia joissa on kyse liikenneturvallisuudesta ja pyöräliikenteen sujuvuudesta / nopeudesta.

 Miten pyöräilijän pitäisi kääntyä Sairaalakadun risteyksestä? Teatterilta risteys Sairaalakadulle on vaikea käännöksinen varsinkin talvella ja kesälläkin siinä joutuu autojen yliajamaksi. Yksi keino olisi tehdä Sairaalakadulle pyörätie ja siirtää siten pyöräteiden liikennettä esimerkiksi Haapaniemen suuntaan tätä kautta?

keskiviikkona, helmikuuta 20, 2013

Kaksi erilaista näkemystä talvipyöräparkista






 
Ei liene vaikea arvata kumpi on käyttökelpoisempi...
...mutta lapiolla saisi alemmastakin ihan hyvän!