Puijonkadulle kävely ja pyöräkaista erotettuna vai sekamelska?

Mitäköhän kaupunkirakennelautakunta päättää huomenna 27.2. Puijonkadun pyöräväylästä? Asiassa on kaksi lautakunnan jäsentä ollut minuun yhteydessä. Monesti ajatellaan, että firmat menee nurin kun ihmiset eivät pääse autolla kaupan eteen pysäköimään autonsa. Entäs jos pyöräilijöitä tulisi kaupan eteen vaikkapa hyvällä kunnossapidolla ja asiallisella pyöräpysäköinnillä? Eikö pyöräilijät ole maksavia asiakkaita? Heitä muuten mahtuu yhdelle pyöräpaikalle 8-12 kpl sen yhden autokuskin sijaan ja heidän vaihtuvuutensa pysäköintipaikasta on paljon suurempi. Käytännössä autoilija jättää autonsa eteen pysäköintiin vaikka kävisi ihan muissa kaupoissa "kun nyt on vain sattunut löytämään paikan". Pyöräilijä vaihtaa pysäköintipaikkaa siirtyessä toiseen kauppaan. Miksi pysäköintipaikkoja jätetään erittäin lähelle toriparkkia johon kaupunkikin on investoinut suuren summan?




Miksei sitten rännikadut käy Puijonkadun pyöräväylän (ilman autopaikkoja) korvikkeeksi? Yksinkertaisesti siitä syystä, että niille on tuossa tapauksessa aina vaikea päästä ja niille on montaa muuta liikkujaa. Reitti Puijonkadulta Myllykadulle on yksinkertaisesti vaikea, Suokatu on vaarallista ylittää ja seuraavan risteyksen näkymä on huono. Myllykadulta Asemakadulle ei saa ajaa ja jalkakäytävä on siellä niin kapea, että siihen ei saa edes pyörätietä. Pitäisi mennä Asemakadun ajotielle, jossa on syvät polanteet ja iso liikennemäärä. Lisäksi kunnossapidon taso vaihtelee ja välistä on lumikasa keskellä tietä. Kuka autoilija olisi hiljaa, jos aamulla työmatkalla keskellä tietä olisi lumikasa? Tästä syystä rännikadut eivät ole vaihtoehto.

Pääasiallinen kysymys on siinä, että miksi pyörällä pitää aina kiertää ja mutkitella? Pyöräilyn edistäminen vaatii turvallisuuden ja nopeuden kasvattamista erityisesti ruutukaava-alueilla. Näin on nostettu mm. Tanskassa pyöräilyn kulkumuoto-osuutta. Ongelmakohdat numeroituna, jos joku haluaa vastauksen, että miksei rännikatuja voisi käyttää 1) reitillä ei ole pyörätietä ja ylimeno on kyseisessä kohdassa Asemakadun rautatien puolelle mahdotonta. 2) kyseinen risteys on ahdas, siinä kulkee hotellin henkilökunnan ja asiakkaiden autot ja jalkakäytävä on jo tätä nykyä kapea eli siihen ei saa pyörätietä. 3) Myllykadun risteys Hapalähteenkadulle on näkymältään ahdas eli autot tulee risteykseen todella varkain ja osa käyttää kyseistä reittiä oikopolkuna. Lähellä on myös talonyhtiön autoparkin sisäänkäynti. Todennäköisesti Myllykadulle tulee vielä vilkasliikenteistä yritystoimintaa joka tarvitsee parkki- ja lastaustilaa. 4) Suokadun ylitys on vilkas autojen suhteen, koska se on yksi pääkaduista poikittaisliikenteessä. Autot menee sitä pitkin mm. Niiralaan ja Savilahden suuntaan kuten myös Puistokadulle jne. Liikennevaloja siihen ei saa, koska se tukkisi pääkatujen liikenteen. 5) kääntyminen on erityisesti talvella vaikeaa, koska kyseisessä kohdassa on liikennettä sekä henkilöautojen että linja-autojen muodossa. Samat rännikadun ongelmaseikat pätevät myös oikealle puolelle Puijonkatua olevaan rännikatuverkostoon.

Puijonkadussa on kyse pyöräilyn valtatiestä ja tämä pohjautuu torin ja matkakeskuksen sijaintiin. Miksi pyöräilijän pitäisi ajaa kyseisessä kohtaa rännikaduille väärin pysäköityjen autojen, huonosti talvikunnosapidetylle reitille ja risteys- ja sulamisvesipolanteisiin. Keskitytään yhteen hyvää reittiin jolloin kunnossapito on mahdollista pitää hyvällä tasolla ja lisätään sitä kautta keskustan pyöräilyä, sen nopeutta ja turvallisuutta ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta. Alla kuva sulamisvesipolanteesta joka voi olla sekä tien suuntaisesti että poikittain. Yksi hyvä puoli pysäköintipaikattomuudesta on se, että talvikunnossapito helpottuu ja halpenee huomattavasti.

Polanteella leveyttä 20cm ja korkeutta saman verran 20cm. Mukava oli nähdä kuinka moni vaikkapa pyöräteistä vastaavista virkamiehistä tai kaupunkirakennelautakunnan jäsenistä ajaisi tästä yli.

Miksi pitää aina ajaa mutkille kun on pyöräilijä? Puijonkadusta on tulossa hyvin selkeä pääväylä pyöräilijälle. Se, että pääväylän pitää olla toisistaan selkeästi erotettu kävely- ja pyöräkaista on tarpeellinen yksinkertaisesti siitä syystä, että muuten jalankulkijat ja pyöräilijät sekoittuvat ja kummallakin on turvatonta yhteisellä väylällä. Erotettu pyöräväylä on nykyaikaa ja pyöräilysuunnittelun tulevaisuus. Tämä taas johtuu siitä, että pyöräilijän ja kävelijän nopeusero voi olla jopa 20-30km/h:ssa.

Mitä enemmän jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, sitä elävämpi keskusta ja sitä suurempi liikevaihto. Ei pitäisi sortua enää pikkukaupunkimaisuuteen liikennesuunnittelussa. Parkkipaikka hyvin harvoin kaupan edessä tarkoittaa sitä, että asiakas tulee siihen autolla.

Jos katsot tätä linkin kuvaa, niin se kertoo hyvin mistä historian kulusta haluan pois:
http://www.copenhagenize.com/2013/01/a-short-history-of-traffic-engineering.html